Tälle sivulle on koottu valtuustoaloitteita, kommentteja ja eri tyyppisiä mediassa julkaistuja kirjoituksia
Datakeskukset vyöryvät Suomeen. Olisiko nyt aika havahtua
länsimaisen kulutuksen aiheuttamiin ongelmiin?
Turun Sanomat 1.11.2026
Datakeskusten rakentamisboomi on aiheuttanut kuntalaisissa laajaa huolta ja kritiikkiä monikansallisten yritysten, kuten Googlen, harjoittamaa tuotantoa kohtaan. Samaistun tähän huoleen täysin itsekin ja olen pettynyt siihen, miten jälleen talouskasvulla vähätellään ympäristövaikutuksia.
Tilanne on myös ravistellut konkreettisesti huomaamaan sen, miltä tuntuu asua maassa, jonne globaali tuotanto hajauttaa toimintansa. Toisin sanoen, jossa se käyttää hyväkseen maita ja alueita, joissa tuotanto on mahdollista toteuttaa alhaisin kustannuksin ja paikallisia resursseja hyödyntämällä.
Kun datakeskus toisensa jälkeen levittäytyy ympäri maatamme ja tavoittelee yhä enemmän maamme energiaa, vettä, maapinta-alaa ja luonnonvaroja, konkretisoituvat kulutuksen ja tuotannon ongelmat myös meille. Se on saanut meidät protestoimaan, miksi Suomen luontoa pitäisi uhrata globaalin digitaalisen talouden tai kansainvälisen liiketoiminnan tarpeisiin.
Tässä meillä suomalaisilla on peiliin katsomisen paikka. Länsimaisina kuluttajina olemme vuosikymmenet sulkeneet silmämme kaikilta ympäristövaikutuksilta, jota yltäkylläinen kulutuksemme, konsumerismi, todellisuudessa aiheuttaa niille kehittyville maille, joissa tuotanto tapahtuu. Kulutuksen ja tuotannon ongelmien välinen kuilu on niin suuri ja meille näkymätön, että se on helppo unohtaa.
Hyvinvointiamme on rakennettu pitkään muiden, usein kolmansien maiden varaan järjestelmälle, jossa kulutuksen hyödyt syntyvät täällä, mutta haitat jossain muualla. Jokaisella tuotantovaiheella on ympäristövaikutuksia, jotka johtuvat veden, maaperän, materiaalien, kemikaalien ja energian käytöstä. Ympäristövaikutusten ja niiden aiheuttamien ongelmien jäädessä tuottajamaihin me kuluttajat olemme säästyneet kulutuksemme todellisilta ympäristövaikutuksilta. Nyt asetelma on muuttunut. Elämme itse keskellä suuryhtiöiden tuotantoketjua, ja se saa monet kokemaan epäoikeudenmukaisuutta.
Yhteiskuntamme toiminta on sidoksissa digitaalisiin palveluihin ja tekoälyyn ja vihreän siirtymän tavoite on välttämätön osa tulevaisuutta, jos haluamme pitää planeettamme elinkelpoisena. Meidän tuleekin tunnistaa ja tunnustaa viimeistään nyt nykyisen elintapamme ympäristövaikutukset ja tarkastella kriittisesti myös omaa kulutustamme. Vasta sitten kun ymmärrämme, että datakeskusten kaltaiset hankkeet ja niiden mukanaan tuomat ympäristötuhot ovat viimekädessä kytköksissä omaan kulutuskäyttäytymiseemme, voimme vaatia suuryrityksiltä ja paikallisilta toimijoilta vastuullisuutta ja globaalia oikeudenmukaisuutta.
Vai valitsemmeko vastaisuudessakin tietämättömyyden linjan kulutuksemme tuhoisista vaikutuksista. Jos näin, niin siinä tapauksessa meillä ei ole oikeutta vaatia koskemattomuutta lähimetsiimme, rantoihimme tai kuntaamme.
Jos jokin ulkopuolinen tarkkailija seuraisi maapallon historiaa, hän voisi päätyä erikoiseen johtopäätökseen. Miljardien vuosien aikana elämä on kehittynyt yhä monimuotoisemmaksi, lajien väliset verkostot ovat rakentuneet ja ekosysteemit ovat löytäneet tasapainonsa. Sitten näyttämölle astui laji, joka oppi hallitsemaan tulta, rakentamaan...
Peruskouluissa ja lukiossa jaetaan joka kevät stipendejä eri tavoin koulutyössä ansioituneille oppilaille ja opiskelijoille. Ne ilahduttavat varmasti saajiansa. Perinteisesti stipendejä myöntävät aatteettomat yhdistykset ja yritykset, mutta politiikantekoakin on stipendien taustalla havaittavissa.
Take me to the magic of the moment - On a glory night - Where the children of tomorrow dream away - In the wind of change
Mirva Juselius kirjoitti Vakka-Suomen Sanomissa 4.3. tärkeän puheenvuoron lapsiin ja nuoriin investoimisesta. Olen kirjoittajan kanssa täysin samaa mieltä siitä, että lapsiin panostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Haluan kuitenkin tuoda esiin vielä yhden näkökulman. Kirjoituksessa, kuten yleisesti lapsista puhuttaessa, korostettiin lasten merkitystä...
6.5.2024
Tämä aloite koskee Naantalin kaupungin bussikuljetuksia Raision uimahalliin. Tällä hetkellä maksuttomia kuljetuksia järjestetään yhtenä iltana, maanantaisin Rymättylä-Raisio-reitillä. Monelle eläkeläiselle iltaiset bussikuljetukset eivät sovellu, jonka vuoksi on tarpeen saada muutama päiväsaikaan tapahtuva liikennöinti uimahalliin.
Lisävuorot ovat tarpeen myös siksi, että eläkeläisille suunnattu seniorikortti sisältää kolme kertaa viikossa arkisin ennen klo 14.00 uintivuorot ja kuntosalin käytön. Käytännössä monen seniorikorttilaisen uimavuorot jäävät hyödyntämättä nykyisten vain iltaisin tapahtuvien kuljetusten takia, sillä he, joilla ei ole omaa autoa, eivät useinkaan pysty kulkemaan Raision keskustasta edestakaisin jalkaisin uimahallille. Lisäksi ilta-ajat ovat osalle eläkeläisistä syystä tai toisesta epäsopivia.
Uintiharrastuksen tukeminen on arvokasta, ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Uiminen soveltuu lähes kaikille. Vihreiden valtuustoryhmä esittääkin, että kaupunki selvittää Turun seudun joukkoliikenteen Fölipalvelun kanssa uimahallikuljetusten vuorojen lisäämistä kahdelle arkipäivälle siten, että nämä vuorot ajettaisiin ennen kello 14.
Naantalissa tehdään 15-24-vuotiaiden naisten raskaudenkeskeytyksiä enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Tämän osoittaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen seurantatiedot vuosilta 2005-2013. Kun valtakunnallinen keskiarvo oli yhdeksän vuoden ajalta 15 aborttia 1000 naista kohden, Naantalissa se on 16/1000. Tämä luku vaihtelee luonnollisesti...
Uusi liikuntalaki astuu voimaan 1.1.2015. Lakiluonnoksessa kunnan tehtävänä olisi luoda edellytyksiä paikallistasolla kunnan asukkaiden liikunnalle mm. järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen. Niin ikään lakiluonnoksessa todetaan, että kunnan tulee kuulla asukkaitaan...
Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta kirjoitti nuorison fiksuudesta sekä lasten ja nuorten osallisuuden edistämisen tärkeydestä (Rannikkoseutu 14.2.2014). Hienoa, että kansanedustajat ovat ehtineet tavata eri-ikäisiä oppilaita ja todeta saman, minkä alan tutkijat: lapsissa ja nuorissa on valtava määrä käyttämätöntä potentiaalia.
Lapsia ja nuoria tulee ottaa mukaan päätöksentekoon, jo lakikin velvoittaa siihen. Siitä huolimatta 69 prosenttia naantalilaista 9.-luokkalaisista pitää huonoina mahdollisuuksiaan esittää mielipiteitään kuntamme päättäjille ja 24 prosenttia heistä ei tiedä mahdollisuuksistaan. Samanaikaisesti yli puolet heistä kokee tärkeäksi, että kunnan päättäjät...
Naantalissa on toiminut sunnuntaisin usean vuoden ajan Ipanarieha-niminen perheiden liikuntailtapäivä. Toimintaa on ollut syys- ja kevätkausina Maijamäen koulun Tatamisalissa. Alkunsa se sai Turun vastaavasta Kupittaan hallissa toimineesta Liikunnan ihmemaasta. Kesti aikansa saada toiminta Naantaliin, mutta heti kun Ipanarieha käynnistyi, saavutti...
Se, miten kodit lämmitetään, vaikuttaa hengitysilman laatuun. Pientalojen takoista nousevat savut aiheuttavat epäpuhtaasti palaessaan pienhiukkaspäästöjä: häkää, hiilivetyjä ja muita terveydelle haitallisia yhdisteitä. Mitä epätäydellisempää palaminen on, sitä enemmän epäpuhtauksia syntyy. Erityisesti kovilla pakkasilla lämmittäminen lisääntyy ja...
Suomi osallistui 31.10.-1.11.2013 avoimen hallinnon kumppanuushankkeen (Open Government Partnership) huippukokoukseen Lontoossa hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen johdolla (ks. Valtiovarainministeriön tiedote 178/2013). Ministeri Virkkunen nosti kokouksen aikana esiin uuden kuntalain, joka tulee jatkossa edellyttämään kunnilta...
Syyslukukausi on jälleen alkamassa. Monessa perheessä tämä merkitsee paluuta aikataulutettuun arkeen ja samalla tarkkaan suunniteltuun ja ohjelmoituun vapaa-aikaan. Koulupäivän jälkeinen vapaa-aika koostuu varsinkin lapsiperheissä liikunta- ja urheiluharjoituksista, soittotunneista ja muista aikuisten lapsilleen järjestämistä toiminnoista....
