Tälle sivulle on koottu valtuustoaloitteita, kommentteja ja eri tyyppisiä mediassa julkaistuja kirjoituksia
Datakeskukset vyöryvät Suomeen. Olisiko nyt aika havahtua
länsimaisen kulutuksen aiheuttamiin ongelmiin?
Turun Sanomat 1.11.2026
Datakeskusten rakentamisboomi on aiheuttanut kuntalaisissa laajaa huolta ja kritiikkiä monikansallisten yritysten, kuten Googlen, harjoittamaa tuotantoa kohtaan. Samaistun tähän huoleen täysin itsekin ja olen pettynyt siihen, miten jälleen talouskasvulla vähätellään ympäristövaikutuksia.
Tilanne on myös ravistellut konkreettisesti huomaamaan sen, miltä tuntuu asua maassa, jonne globaali tuotanto hajauttaa toimintansa. Toisin sanoen, jossa se käyttää hyväkseen maita ja alueita, joissa tuotanto on mahdollista toteuttaa alhaisin kustannuksin ja paikallisia resursseja hyödyntämällä.
Kun datakeskus toisensa jälkeen levittäytyy ympäri maatamme ja tavoittelee yhä enemmän maamme energiaa, vettä, maapinta-alaa ja luonnonvaroja, konkretisoituvat kulutuksen ja tuotannon ongelmat myös meille. Se on saanut meidät protestoimaan, miksi Suomen luontoa pitäisi uhrata globaalin digitaalisen talouden tai kansainvälisen liiketoiminnan tarpeisiin.
Tässä meillä suomalaisilla on peiliin katsomisen paikka. Länsimaisina kuluttajina olemme vuosikymmenet sulkeneet silmämme kaikilta ympäristövaikutuksilta, jota yltäkylläinen kulutuksemme, konsumerismi, todellisuudessa aiheuttaa niille kehittyville maille, joissa tuotanto tapahtuu. Kulutuksen ja tuotannon ongelmien välinen kuilu on niin suuri ja meille näkymätön, että se on helppo unohtaa.
Hyvinvointiamme on rakennettu pitkään muiden, usein kolmansien maiden varaan järjestelmälle, jossa kulutuksen hyödyt syntyvät täällä, mutta haitat jossain muualla. Jokaisella tuotantovaiheella on ympäristövaikutuksia, jotka johtuvat veden, maaperän, materiaalien, kemikaalien ja energian käytöstä. Ympäristövaikutusten ja niiden aiheuttamien ongelmien jäädessä tuottajamaihin me kuluttajat olemme säästyneet kulutuksemme todellisilta ympäristövaikutuksilta. Nyt asetelma on muuttunut. Elämme itse keskellä suuryhtiöiden tuotantoketjua, ja se saa monet kokemaan epäoikeudenmukaisuutta.
Yhteiskuntamme toiminta on sidoksissa digitaalisiin palveluihin ja tekoälyyn ja vihreän siirtymän tavoite on välttämätön osa tulevaisuutta, jos haluamme pitää planeettamme elinkelpoisena. Meidän tuleekin tunnistaa ja tunnustaa viimeistään nyt nykyisen elintapamme ympäristövaikutukset ja tarkastella kriittisesti myös omaa kulutustamme. Vasta sitten kun ymmärrämme, että datakeskusten kaltaiset hankkeet ja niiden mukanaan tuomat ympäristötuhot ovat viimekädessä kytköksissä omaan kulutuskäyttäytymiseemme, voimme vaatia suuryrityksiltä ja paikallisilta toimijoilta vastuullisuutta ja globaalia oikeudenmukaisuutta.
Vai valitsemmeko vastaisuudessakin tietämättömyyden linjan kulutuksemme tuhoisista vaikutuksista. Jos näin, niin siinä tapauksessa meillä ei ole oikeutta vaatia koskemattomuutta lähimetsiimme, rantoihimme tai kuntaamme.
Jos jokin ulkopuolinen tarkkailija seuraisi maapallon historiaa, hän voisi päätyä erikoiseen johtopäätökseen. Miljardien vuosien aikana elämä on kehittynyt yhä monimuotoisemmaksi, lajien väliset verkostot ovat rakentuneet ja ekosysteemit ovat löytäneet tasapainonsa. Sitten näyttämölle astui laji, joka oppi hallitsemaan tulta, rakentamaan...
Peruskouluissa ja lukiossa jaetaan joka kevät stipendejä eri tavoin koulutyössä ansioituneille oppilaille ja opiskelijoille. Ne ilahduttavat varmasti saajiansa. Perinteisesti stipendejä myöntävät aatteettomat yhdistykset ja yritykset, mutta politiikantekoakin on stipendien taustalla havaittavissa.
Take me to the magic of the moment - On a glory night - Where the children of tomorrow dream away - In the wind of change
Mirva Juselius kirjoitti Vakka-Suomen Sanomissa 4.3. tärkeän puheenvuoron lapsiin ja nuoriin investoimisesta. Olen kirjoittajan kanssa täysin samaa mieltä siitä, että lapsiin panostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Haluan kuitenkin tuoda esiin vielä yhden näkökulman. Kirjoituksessa, kuten yleisesti lapsista puhuttaessa, korostettiin lasten merkitystä...
6.5.2024
Tämä aloite koskee Naantalin kaupungin bussikuljetuksia Raision uimahalliin. Tällä hetkellä maksuttomia kuljetuksia järjestetään yhtenä iltana, maanantaisin Rymättylä-Raisio-reitillä. Monelle eläkeläiselle iltaiset bussikuljetukset eivät sovellu, jonka vuoksi on tarpeen saada muutama päiväsaikaan tapahtuva liikennöinti uimahalliin.
Lisävuorot ovat tarpeen myös siksi, että eläkeläisille suunnattu seniorikortti sisältää kolme kertaa viikossa arkisin ennen klo 14.00 uintivuorot ja kuntosalin käytön. Käytännössä monen seniorikorttilaisen uimavuorot jäävät hyödyntämättä nykyisten vain iltaisin tapahtuvien kuljetusten takia, sillä he, joilla ei ole omaa autoa, eivät useinkaan pysty kulkemaan Raision keskustasta edestakaisin jalkaisin uimahallille. Lisäksi ilta-ajat ovat osalle eläkeläisistä syystä tai toisesta epäsopivia.
Uintiharrastuksen tukeminen on arvokasta, ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Uiminen soveltuu lähes kaikille. Vihreiden valtuustoryhmä esittääkin, että kaupunki selvittää Turun seudun joukkoliikenteen Fölipalvelun kanssa uimahallikuljetusten vuorojen lisäämistä kahdelle arkipäivälle siten, että nämä vuorot ajettaisiin ennen kello 14.
Peruskouluissa ja lukiossa jaetaan joka kevät stipendejä eri tavoin koulutyössä ansioituneille oppilaille ja opiskelijoille. Ne ilahduttavat varmasti saajiansa. Perinteisesti stipendejä myöntävät aatteettomat yhdistykset ja yritykset, mutta politiikantekoakin on stipendien taustalla havaittavissa.
Mirva Juselius kirjoitti Vakka-Suomen Sanomissa 4.3. tärkeän puheenvuoron lapsiin ja nuoriin investoimisesta. Olen kirjoittajan kanssa täysin samaa mieltä siitä, että lapsiin panostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Haluan kuitenkin tuoda esiin vielä yhden näkökulman. Kirjoituksessa, kuten yleisesti lapsista puhuttaessa, korostettiin lasten merkitystä...
Nuoret äänessä! -demokratiahankkeen osana järjestettiin 27.4.22 paneelikeskustelu nuorisovaltuuston, oppilaskuntien edustajien ja kumminvaltuutettujen kesken. Keskustelun teemat jakaantuivat neljään: mielenterveyteen, ilmastonmuutokseen, harrastuksiin ja kesätyöhön. Kaikista osa-alueista nousi esiin tärkeitä asioita, joita on toivottavasti...
Vesiliikunnan hyödyt ovat monet ja tunnustetut. Se sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille. Siksi on erikoista, ettei Naantalissa ole vieläkään tilaa uimahallille, vaikka liikunnan harrastamisen puitteet ovat muuten erinomaiset moneen muuhun kuntaan verrattuna.
Naantalin kaupunginvaltuuston kesäkuun kokouksessa jätettiin aloite lapsivaikutusten arvioimisesta ja "että Naantalin kaupunki ottaa lapsivaikutusten arvioinnin automaattiseksi osaksi kunnan päätöksentekoa." (Valtuutettu Sirpa Hagsberg, sd, 8.6.).
15.3. koululaiset järjestivät Suomessa osana maailmanlaajuista ilmastolakkoliikettä paikallisia ilmastonmuutosta vastustavia mielenosoituksia. Ruotsalaisen ilmastoaktivisti Greta Thunbergin perustama kansainvälinen koululaisten ilmastolakkoliike aktivoi Suomessakin tuhansia kouluikäisiä osoittamaan mieltään. Jo ennen varsinaista mielenosoitusta...
Nuorten syrjäytymiseen johtavat mekanismit ovat moninaiset, joka tarkoittaa sitä, että monisyiseen ongelmaan ei ole olemassa helppoja ratkaisuja. Moniongelmaisuus näyttäytyy esimerkiksi kouluissa ja koulutyöskentelyssä ja vaikuttaa paitsi nuoren omaan koulumenestykseen myös laajemman piirin koulukokemuksiin. Tiedämme, että nuori, jonka elämän...
Soveltava liikunta ry (SoveLi ) julkaisi elokuussa 2015 soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021. Kehittämissuositusten yhtenä kohtana on liikuntaneuvonta ja -ohjaus liikuntatoiminnan työkaluna. Suosituksissa esitetään, että soveltava liikunta vakiintuu osaksi kuntien perus- ja...
Suomalaislasten ja -nuorten yhteiskunnallisen tietämyksen on tutkimuksissa havaittu olevan huippuluokkaa, mutta kiinnostus yhteiskunnalliseen toimintaan on laimeaa. Myös luottamus omiin taitoihin on heikko, eivätkä nuoret pidä itseään pätevinä yhteiskunnallisina osallistujina. Tämä sisäinen kansalaispätevyys ennustaa poliittista osallistumista...
